Dragonflame's Amon-Ra Theós eli Ruska

Novascotiannoutaja Ruska haettiin meille kotiin 16.4. Hän oli tuolloin 8-viikkoinen (oma kielipoliisin korvani ei särähdä nyt lainkaan :D). Tiedän luvanneeni kirjoittaa Ruskasta jo monta viikkoa sitten, mutta ollaan touhuttu niin paljon, ettei aika ole riittänyt. Enkä itsekään ole enää yhtä paljon koneella kuin ennen. Netin selaukseen käytän yleensä kännykkää.

Ihan ensimmäinen kuva Ruskasta ensimmäiseltä päivältä.

 Ruska siis saapui juuri ennen pääsiäistä meille. Olin itse töissä kolme ensimmäistä päivää, mutta avokki oli kotona hoitamassa pentua sen aikaa. Pääsiäisen jälkeen nautin neljän päivän vapaista, jolloin pääsin pentuun tutustumaan kunnolla. Onneksi oli ihanat säät tuolloin niin oli miellyttävää olla ulkonakin!

Silloin oltiin vielä pieniä.

Vuorokausirytmi on tullut tutuksi: meillä heräillään aamuisin kahdeksan aikoihin, syödään aamuruoka, käydään pihalla useaan otteeseen noin klo 10-11 asti, kunnes uni tulee ja nukutaan useampi tunti putkeen. Päiväunilta herätään sopivasti päiväruualle noin klo 14-15 aikoihin. Ja taas käydään ulkona useaan otteeseen. Ei nyt ihan kerran tunnissa, mutta melkein :) Tirsat vetästään klo 17-19 välisenä aikana, silloin nukutaan 1 - 1½ tuntia. Iltaruuan jälkeen käydään taas pariin otteeseen pihalla ja sitten ihan viimeiseksi illalla hepuloidaan eli juostaan hulluna ympäri kämppää.

Tämä on yksi lempikuvistani.

Tietysti tämäkin rytmi on joustava ja muuttuu, jos jotain erityistä tapahtuu. Esim. heti seuraavana maanantaina olin sopinut, että menemme tapaamaan ystävääni ja hänen jackrusselinterrieriään iltapäivällä. Noh, Ruska rupesi tirsailemaan kolmen aikoihin, joten päästiin moikkaamaan viiden jälkeen ystävääni. Seuraavana päivänä taas toinen ystäväni tuli käymään meillä ja Ruska oli iltapäivällä ihan nukuksissa herättyään päiväuniltaan.

Kaikista kolmesta leikkikaverista peppukuva. Muita kuvia en saanut otettua, kun meno oli niin vauhdikasta!

Olemme tapailleet monia erilaisia koiria tästä ympäristöstä. Samassa talossa meidän kanssa asuu englanninbulldoggi, kääpiöpinseri ja staffisukuinen koira (ihan varma en ole tästä staffista, että onko sekarotuinen vai mikä, ilmeisesti ulkomaantuonti). Kääpiöpinseri ei yhtään Ruskasta tykkää, kun pentu hyppii ja pomppii ja haluisi leikkiä eikä yhtään ymmärrä toisen hampaidennäyttelyä. Enkku taas välittää vain ihmisten rapsutuksista. Staffi leikki yhtenä iltana varsin nätisti pienen pennun kanssa, tosin staffia tuntui kiinnostavan lähinnä oma hihnansa kuin Ruska. Naapuritalossa puolestaan asuu pari cavalieria, joiden kanssa Ruska tykkää juoksennella. Samoin naapurissa asuu myös ranskanbulldoggi, josta tuli heti Ruskan kaveri, kun tapasivat.

Onnellinen pentu.

Kutsuttiin vapunaatoksi pari pentua leikkimään. Toinen "pentu" oli 10kk:n ikäinen lappalaisnarttu ja toinen aussieuros 7,5 vkoa. Ruska leikki todella hienosti näiden kanssa, vaikka ensin vähän jännittikin. Lappalaisnarttu oli tietysti paljon korkeampi kuin nämä pennut ja juoksi paljon nopeammin, mutta Ruska kovasti yritti perässä pysyä. Ja uni maittoi loppuillan! Itseasiassa tänään sunnuntaina on tulossa tuo aussieuros ja toinen tolleripentu leikkimään taas. On tiedossa siis rauhallinen ilta :D

Joka aamuinen "Huomenta!"

Aluksi Ansa ja Ruska tiirailivat kaukaa toisiaan, mutta näin 3 ½ viikon jälkeen painimatseja otetaan useita päivässä. Onneksi kummallekaan ei ole sattunut vielä mitään. Jotenkin myös tuntuu, että Ansa oikein hakeutuu tilanteeseen, missä saa provosoitua Ruskaa painimaan tai juoksemaan. Välillä molempien suupielissä roikkuu väärän väristä karvaa :D

Metsässä tällä viikolla.

Ruska pitää paljon metsästä ja metsälenkeistä. Metsään mennessä Ruska siirtyy lenkillä etualalle eikä himmaile takanani kuten yleensä. Luulisi, että metsässä olisi enemmän hajuja ja ääniä kuin tienposkessa. Tosin onhan tämä rotu jalostettu riistan noutamiseen, että voihan tuo metsäfiilistely olla veressä. Kävelytiellä kun poukkoillaan minne sattuu ja koulutus siellä on edelleen kesken. Rauhallisemmissa paikoissa Ruska jää useasti istumaan paikalleen, kutsun sitä touhua filosofiseksi pohtimiseksi, kun pentu tuntuu oikeasti miettivän suuria asioita.

Tässä katsotaan Peräkamaripoikia DVD:ltä.

Emmehän me myöskään välty ohikulkijoiden ihastelulta ja rapsuttelulta miltei koskaan. Jokunen juoksija ja pyöräilijät menevät ohi huomioimatta Ruskaa, mutta muuten kyllä kaikenlaiset ihmiset pysähtyvät ihastelemaan. Minulta on kysytty, miksei tämän nimi ole Nalle tai Jellona tai Leijona tai Leo. Pentukarva tekee hänestä sen verran nallen ja leijonan näköisen, että se vetoaa ihmisiin suuresti.

Anopin ottama kuva.

Eilen oltiin iltapäivällä ulkona ja oli hauska reaktio naapurilta, kun toisen naapurin lapsi yritti saada Ruskaa leikkimään hanskansa kanssa. Kun Ruska loppuviimein meni hanskaa ruohikolta hakemaan ja jäi sitä sinne natustamaan, päätin hakea hanskan pois. Ei Ruskan tarvitse toisen likaista hanskaa syödä. Noh, Ruska antoi hanskan minulle ihan nätisti, vilkaisi vain silmiin ja pudotti heti. Naapuri tätä kovasti ihasteli ja selvitti muillekin, että kuinka kiltti koira onkaan, kun noin nätisti hanskan luovutti :D

Blogger tarjosi tällaista kuvasarjaa, joten laitoin tähän. Toivottavasti näkyy :D

No mitäs käskyjä meillä sitten osataan? Ruska osasi luonnostaan istua ihmettelemään, joten istumista oli helppo vahvistaa. Nyt tietty tarjotaan istumista joka tilanteessa :D Maahanmenoa harjoitellaan ja pienestä vihjeestä se osataan, sivulle on kovassa harjoittelussa, kun sitä ei aina haluttaisi noudattaa. Seuraaminen on Ruskalta tullut luonnostaan, samoin luoksetulo. Näitä vahvistetaan aina, kun pystytään (sitä namia kun ei aina ole mukana). Leikin varjolla harjoitellaan noutamista ja luovuttamista. Jätä-käsky taasen toimii hyvin jo sisätiloissa, ulkona noudatetaan, kunhan namia on luvassa :D

Suorastaan edustavaa, kun pissapaikka on taustalla :D

Ihan näin yleisesti ottaen meillä on suorastaan valloittava ja kiltti pentu, joka hätkähtää kyllä toisen koiran haukkumista, mutta pääsee sen yli nopeasti. Jotain hepulia yritetään säätää, kun kuullaan toisen koiran haukuntaa, mutta kunhan hihnan toinen pää pysyy rauhallisena niin Ruskakin rauhoittuu. Ihmisiä ja uusia koiria tavataan rauhallisesti ja uusiin asioihin reagoidaan istumalla.

Nyt poistun koneelta (avokki käy jo kuumana :D) ja menen Ruskan kanssa pelaamaan älypeliä. Ostin eilen hänelle sellaisen, missä Ruska joutuu käyttämään nenäänsä. Haluan siis vahvistaa sitä nenän käyttöä entisestään.