Ruskan kanssa oltiin tänään koirapuistossa tapaamassa työkaveria ja hänen koiriaan. Toisen koiran kanssa Ruska lopulta uskalsi ryhtyä painimaankin. Kuvat siis Kupittaan koirapuistosta, painimassa Ruska ja Miro :-)
Kuvat nappasin työkaverilta Facebookista.
Ruskan kanssa oltiin Auran Nuuskujen agilitykisoja katsomassa. Tai lähinnä kuuntelemassa. Vein Ruskan siksi paikan päälle, jotta se kuulisi paljon haukkumista. Pentuhan on tähän mennessä aina lähtenyt pelokkaana pakoon, jos on kuullut haukuntaa. Korvat vetäytyy taakse ja silmät suurenee. Sillä ei ole ollut mitään merkitystä, onko haukkuja ollut näköpiirissä vai ei.
Saatiin yksillä pentutreffeillä vinkkiä, että Ruskan voisi viedä agikisoihin kuuntelemaan haukkumista. Kyllä meillä kesti siirtyä autolta kisapaikalle, mutta päästyämme sinne ei kulunut kauaa, kun Ruska jo pisti maate ja katseli muita koiria. Yhtäkään paniikinomaista pakoyritystä ei havaittavissa.
Yhdet agikisat on vielä tulossa juhannuslauantaina, mihin mennään pällistelemään.
Agikisojen jälkeen kävi yhtenä kertana niin, että oltiin metsässä ja kuultiin haukkumista. Yllätyksekseni Ruska lähti ääntä kohti ja pysähtyi vasta sitten kun nähtiin äänen lähde: cavalierikamut haukkuivat ranskiskamua :-D
Kävipä myös niin, että leikittiin Ruskan kanssa pihalla ja yksi iso, musta koira käveli usean kymmenen metrin päässä ja rupesi haukkumaan jotain. No Ruska pelästyi sitä ja lähti juoksemaan karkuun. Eipä tarvinnut kuin karjaista nimi ja voimasana perään niin kyllä pentu pysähtyi :-D
Kovasti harjoitellaan hihnassa kävelyä. Onhan Ruska koko tämän ajan kävellyt hihnassa, mutta opettelua on vielä paljon. Ohittamiset sujuu oikein hyvin eikä autojakaan lähdetä jahtaamaan.
Mutta mua ärsyttää suunnattomasti, kun Ruska jättäytyy mun taakse, on kyse sitten jostain hajusta tai muuten vaan, ja sitten se lähtee kiertämään ihan toiselta puolelta, missä se alunperin käveli :-D eli vaihtoehtoinani on: vaihtaa hihnaa pitelevää kättä heittämällä hihna selän takana tai pysähtyä ja houkutella Ruska kiertämään mut.
Vetämistä Ruska harrastaa harvoin. Lähinnä silloin kun tullaan metsästä pois ja tietää suuntana olevan kotipihan. Kerran kokeilin kääntyä, kun Ruska alkoi vetää, mutta tyyppihän ei tajunnu lainkaan mistä oli kyse. Nyt sitten vetämisestä seuraa täysi pysähdys ja Ruskan on katsottava mua ennen matkan jatkumista.
Ennemmin täytyy keskittyä vierellä kulkemiseen kuin vetämisestä poiskouluttamiseen. Ajoittain itse joudun vetämään hellästi ja tasaisesti, jotta saan Ruskan liikkeelle. Pitäisi varmaan etsiä tästä läheltä joku lenkkikaveri, keneltä Ruska voisi ottaa vaikutteita, miten kävellään. Ja itse taas tarvitsen harjoitusta koiran kontrolloinnissa, koska Ruska tunkee edellä kävelijän jalkoihin.
Ensimmäisessä kuvassa Ruska eilisellä metsälenkillä. Toisessa Ruska ja aussiekamu Velho.
Enpä ole tänne kirjoitellut taas hetkeen. Nyt päätin skarpata ja ajattelin alkaa bloggailla ajoittain puhelimella. Saan kuitenkin ihan ok kuvia ulkona, joten voin niitä julkaista suoraan tänne. Mikä siinä on, että ulkokuvat onnistuvat todella hyvin, mutta sisällä otetut ovat aivan kamalia?
No, mitäs meille kuuluu? Punkkeja olen tähän mennessä irrottanut kaksi ja muutama on napattu turkista. Tosin pyrimme käyttämään Symppis-sprayta, jonka vaikutusaika on noin 6 tuntia. Sprayta käytettäessä yksikään punkki ei ole turkissa juossut eikä iholle asti kiinnittynyt! Ja eikös käynyt niin, ettei pariin päivään tullut sprayta käytettyä syystä jos toisesta, joten tuore punkki löytyi juuri kiinnittyneenä iholta. Murrr että ne on kamalia!!
Kuvia on muutamia. Harmi, etten osaa tällä mobiiliversiolla niitä sijoittaa järkevästi tekstin sekaan. Noh ehkä tärkeintä on että kuvia löytyy.
Ollaan tavattu paljon koiria, niin pentuja kuin aikuisiakin. Viimeksi oltiin pentutreffeillä lauantaina. Otettiin alkuun kontaktitreeniä ja sitten pennut saivat leikkiä. Oltiin lähellä metsänreunaa ja voin kertoa, että Ruskalla OLI valkoiset tassut :-D pentu pääsi suihkuun heti, kun päästiin takaisin kotiin.
Eilen aussiepennun omistaja laittoi viestiä, josko oltaisiin kotona, että pennut pääsisivät leikkimään. Onneksi oltiin kotona. Nähtiin taas pitkästä aikaa. Aussie oli kasvanut ihan hirmuisesti ja oli jo Ruskaa kookkaampi! Muistutuksena, että Ruska on pari viikkoa vanhempi :-D
Tällä viikolla olisi pennun toisen matokuurin aika ja parin viikon päästä seuraava rokotusaika. Rokotusaika on jo varattu. Sitten päästäänkin työkavereiden ja heidän koiriensa kanssa koirapuistoon!
Ansakin on alkanut rentoutua sen verran, että alkaa leikkiä. Leikkii jopa Ruskan leluilla ja ihmettelee luita. Ansan mielipuuhaa on piiloutua kassiin ja kurkkia sieltä, mitä oikein tapahtuu.
Ruskan kanssa rentoutumisharjoitukset vaativat erityistä panostusta. Pentu ei millään malttaisi pysyä paikallaan eikä pysty rauhoittumaan, jos on meno päällä. Tarvitseekin tähän paneutua ja harjoitella oikein kunnolla. Tuo kun tuntuu kuitenkin nopeasti ymmärtävän, mitä haluan sen tekevän. Kontaktiharjoitukset sujuvat jo todella hyvin.
Tällä hetkellä unelmoin sellaisesta vyötärölle kiinnitettävästä taskuessusta, mihin saisin namit ja muun tavaran, kun lähdetään ulos. Nameja on mukana, jos tarvitsee käskeä jättämään asia/tavara/haju. Joskus myös otan kontaktitreeniä kesken lenkin, jos Ruska jää pohtimaan asioita filosofisesti.
Semmoisia terveisiä tällä kertaa. Toivottavasti postaustahtini paranee, jos oikein kovasti yritän!
